Värikäs syksy
Se on hassua, että kunnon syksy alkoi täällä vasta pari viikkoa sitten ja Suomessa satoi lunta jo noin viikko sitten. Ilman ovat tosiaan alkaneet kylmentymään ja olen jopa joutunut kaivamaan talvitakin esille muutamana aamuna, haha. Halloween-koristeet tulivat kauppoihin vajaa 2 kuukautta sitten. Samoihin aikoihin tulivat myös joulukoristeet, mikä oli jokseenkin huvittavaa.
Tänä iltana monet lapset lähtevät karkki tai kepponen -kierroksille naapurustoon. Pojat ovat innoissaan, sillä he pääsevät pukeutumaan pelottaviin asuihin. Luulen kuitenkin, että paras asia tämän kyseisen kierroksen tekemisessä on se herkkujen saaminen, haha. Eilen tuli kaiverrettua muutama kurpitsa ja leivottiin kuppikakkuja. Nyt ne kököttävät tuolla ulkona. Pimeällä niihin pistetään kynttilät.
Mitä jouluun ja sen viettämiseen tulee, olen päättänyt viettää sen täällä Briteissä mun host-perheen + poikaystävän ja hänen perheen kanssa. Selailen lentolippuja Suomeen kuitenkin päivittäin. Suunnitelmissa olisi käväistä noin viikon reissulla tammi-helmikuussa 2018. Mitään tarkkoja päiviä ei ole vielä päätetty. Aihe on kuitenkin ajankohtainen, sillä lentoliput liikkuvat vielä melko halvoissa hinnoissa.
Olen miettinyt mun tulevaisuutta jokseenkin paljon viime aikoina. Mitä mä aion tehdä tän au pair -kokemuksen jälkeen? Palaanko takaisin Suomeen vai jäänkö kenties tänne? Vaihtoehtoja on monia. Suurin asia, joka mietityttää, on mun tulevaisuuden ammatti. Mitä haluan tehdä? Vastaus siihen on tällä hetkellä "En tiedä". Totuus on kuitenkin se, että ei mun tarvitsekaan vielä tiedä!
Täällä asuessani olen omaksunut hieman erilaisen asenteen elämään. Otan kaikesta ilosta irti ja nautin elämästäni. Vaikka lausahdus "Elät vain kerran" on melko kliseinen, se on totta. Olen päättänyt, että en halua miettiä ja suunnitella mun tulevaisuutta pääni puhki. Se on melko hölmöä. Annan asioiden mennä niin kuin ne menee. Vaikka rakastan asioiden järjestyksessä olemista ja suunnitelmien tekemistä, ei niitä voi elämän kohdalla kunnolla toteuttaa. On ihan hyvä, että on jokin suunta, jonne halua mennä. Tällä hetkellä etsin sitä suuntaan. Asiasta enemmän myöhemmin!
Mitä jouluun ja sen viettämiseen tulee, olen päättänyt viettää sen täällä Briteissä mun host-perheen + poikaystävän ja hänen perheen kanssa. Selailen lentolippuja Suomeen kuitenkin päivittäin. Suunnitelmissa olisi käväistä noin viikon reissulla tammi-helmikuussa 2018. Mitään tarkkoja päiviä ei ole vielä päätetty. Aihe on kuitenkin ajankohtainen, sillä lentoliput liikkuvat vielä melko halvoissa hinnoissa.
Olen miettinyt mun tulevaisuutta jokseenkin paljon viime aikoina. Mitä mä aion tehdä tän au pair -kokemuksen jälkeen? Palaanko takaisin Suomeen vai jäänkö kenties tänne? Vaihtoehtoja on monia. Suurin asia, joka mietityttää, on mun tulevaisuuden ammatti. Mitä haluan tehdä? Vastaus siihen on tällä hetkellä "En tiedä". Totuus on kuitenkin se, että ei mun tarvitsekaan vielä tiedä!
Täällä asuessani olen omaksunut hieman erilaisen asenteen elämään. Otan kaikesta ilosta irti ja nautin elämästäni. Vaikka lausahdus "Elät vain kerran" on melko kliseinen, se on totta. Olen päättänyt, että en halua miettiä ja suunnitella mun tulevaisuutta pääni puhki. Se on melko hölmöä. Annan asioiden mennä niin kuin ne menee. Vaikka rakastan asioiden järjestyksessä olemista ja suunnitelmien tekemistä, ei niitä voi elämän kohdalla kunnolla toteuttaa. On ihan hyvä, että on jokin suunta, jonne halua mennä. Tällä hetkellä etsin sitä suuntaan. Asiasta enemmän myöhemmin!
Kommentit
Lähetä kommentti